Se on vaan niin kusista ku näkee jos joitakin mua nuorempii kiusataan.Mä en kestä katsoo tai ees kuulla sitä et jotaki kiusataan.Oon ite kokenu sen pienenpänä.Se kiusaaminen ja syrjintä kesti 10 vuotta, eikä se paksanjauhanta oo vieläkään loppunu.Oon aina suojellu mun sisaruksii kiusaamiselta ettei niiden tarvis kokee sitä paskaa mitä mä joudun kärsiin.Nyt saa sit nähä miten tolle siskolle käy ku se tulee ylä-asteelle ens syksynä.Se ei oo mikää huippu suosittu tai mitään mut mä suojelen sitä ikuisesti kiusaamiselta.
Jos joku haluu vittuilla mun sisaruksille nii tulee suorinta tietä vittu mun luo! Kukaan ei satuta niitä henkisesti eikä fyysisesti ennen ku on hoidellu mut pois edest.Vaikka mä joka päivä ite haistatan paskaa niille en kuitenkaa haluu sitä et joku muu tekee sen.ne on kuitenki sen verran tärkeitä mulle.Muutenki ne on MUN sisaruksii se kuuluu mun hommaan et mä kiusaan hiukan niitä aina.
Mä en ymmärrä miten jotkut ihmiset voi olla niin säälittävii et alkaa kiusaamaan.Mitä kiksejä ne siitä saa? miten jonku henkilön menneisyys voi vaikuttaa nykyelämään? Mitä järkee siinä on? onko se mukavaa jos omalle kohdalle se tapahtuis että sua syrjittäs,kiusattas tai sit puhuttas paskaa? siinä teille muutama kysymys joihin ois ihan mukava saada joitakin muutamia vastauksia.
Oikeesti vois nyt ees vähän aikustuu ne kiusaajat.Kuulen melki joka toinen päivä jotain kiusaamiseen liittyvää ja mä en vaan kestä aina sen kuulemista.Mulle on tullu tosi moni mun kavereistaki kertomaan siitä et niitä on kiusattu.Mut ne järkyttyy enemmän siitä ku ne kuulee et mut on hakattu muutaman kerran ala-asteel sairaala kuntoon.Mut on uhattu tappaa iha liian monta kertaa yms.Mun itsetunto on niin helvetin alhaal vaan sen takii et mua on kiusattu 10 vuotta ja melki mun koko elämän ajan puhuttu pelkkää paskaa musta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti